Olen pidemmän aikaa seurannut lähinnä huvittuneena vierestä ihmisten iPad-vouhkaamista. Mitä iloa sellaisesta nyt voi olla? Näinpä suhtauduin pienellä huvittuneisuudella myös minusta blogia varten otettuihin kuviin, missä tämä kapistus toimitti rekvisiitan virkaa (ks. ekan postauksen kuva).
Skeptisyys ei taida olla ihan parhaalla paikallaan ihmisessä, ,joka suunnittelee verkkokoulutuksia maailmassa, jossa mobiililaitteet ovat kuuminta hottia. Niinpä päätin ottaa härkää sarvista, ja ottaa kyseisen härpäkkeen mukaan BETTiin ja tehdä kaikki muistiinpanot sillä. Tässä muutama kommellus matkan varrelta:
“Miksi tämä haluaa päätellä ominpäin mitä haluan kirjoittaa ja MINÄ joudun erikseen kieltää sana kerrallaan, että jos kirjoitan camtasia niin EN tarkoita vammaisia ja kun kirjoitan SIM niin tarkoitan, että SIM, EN Simo”
“Oho, mihin kaikki mun muistiot meni. Työkaverin mailiin?!?”
“mä haluun tähän mun iPadiin prepaid-liittymän.” “Joo, tässä, anna kun asennan. Voisitko saada tän laitteen puhumaan englantia” “en, kun en osaa muuttaa asetuksia”
“oho, taas tuli kirjoitusvirhe. Annas kun zoomaan oikeeseen kohtaan... zoomaan... zoomaan... mä haluun hiiren! tai ees nuolinäppäimet!”
“hei en mä tota halunnu tehdä... miten tällä kumottiin.. ai niin ravistetaan... ravistetaan... nyt kyllä lentää pädi seinään (heilautus pään päälle ja viime hetkellä itsekontrolli takas)... ai ton sä tajusit. Helppokäyttöisyys on siis sitä että saatetaan käyttäjä raivon partaalle jolloin hän vaistomaisesti tekee oikean liikkeen, nice.”
Olen kyl ihan oikeesti hippasen innostunu tosta iPadista, mut miten musta tuntuu, että tuo innostus ei nyt ihan parhaassa valossa näy tässä jutussa. No, anyway, tässä mainio mainossarja minunkaltaisille iPad-härveltäjille:
Skeptisyys ei taida olla ihan parhaalla paikallaan ihmisessä, ,joka suunnittelee verkkokoulutuksia maailmassa, jossa mobiililaitteet ovat kuuminta hottia. Niinpä päätin ottaa härkää sarvista, ja ottaa kyseisen härpäkkeen mukaan BETTiin ja tehdä kaikki muistiinpanot sillä. Tässä muutama kommellus matkan varrelta:
“Miksi tämä haluaa päätellä ominpäin mitä haluan kirjoittaa ja MINÄ joudun erikseen kieltää sana kerrallaan, että jos kirjoitan camtasia niin EN tarkoita vammaisia ja kun kirjoitan SIM niin tarkoitan, että SIM, EN Simo”
“Oho, mihin kaikki mun muistiot meni. Työkaverin mailiin?!?”
“mä haluun tähän mun iPadiin prepaid-liittymän.” “Joo, tässä, anna kun asennan. Voisitko saada tän laitteen puhumaan englantia” “en, kun en osaa muuttaa asetuksia”
“oho, taas tuli kirjoitusvirhe. Annas kun zoomaan oikeeseen kohtaan... zoomaan... zoomaan... mä haluun hiiren! tai ees nuolinäppäimet!”
“hei en mä tota halunnu tehdä... miten tällä kumottiin.. ai niin ravistetaan... ravistetaan... nyt kyllä lentää pädi seinään (heilautus pään päälle ja viime hetkellä itsekontrolli takas)... ai ton sä tajusit. Helppokäyttöisyys on siis sitä että saatetaan käyttäjä raivon partaalle jolloin hän vaistomaisesti tekee oikean liikkeen, nice.”
Olen kyl ihan oikeesti hippasen innostunu tosta iPadista, mut miten musta tuntuu, että tuo innostus ei nyt ihan parhaassa valossa näy tässä jutussa. No, anyway, tässä mainio mainossarja minunkaltaisille iPad-härveltäjille:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti