Näytetään tekstit, joissa on tunniste SOME. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste SOME. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. marraskuuta 2012

Mitä maksaa ilmainen lounas?

Osallistuin 24.10.2012 Helsingin yliopistolla järjestettyyn Konfabulaari-tapahtumaan. Mielenkiintoisinta antia oli Jere Majavan vetämä Mitä maksaa ilmainen lounas? -fabu.

Ilmaisen palvelun bisnesmalli on keskeinen tekijä siinä, miten käyttäjä voi luottaa palvelun tarjoajaan. Ansaintalogiikka myös käytännössä vaikuttaa siihen, kenen ehdoilla sovellusta kehitetään. Muun muassa näistä syistä olisi tähän asiaan kiinnitettävä huomiota kun valitaan opetuskäyttöön tulevaa sosiaalisen median sovellusta. Erilaisia ansaintamalleja ovat mm. 
  • Freemium: Tarjotaan perusversio ilmaiseksi, mutta maksusta tehokäyttäjät saavat lisää ominaisuuksia. Toimii silloin kun perusversiolla saa riittävästi ja toisaalta maksullinen tarjoaa tarpeeksi lisäominaisuuksia. Esim. Yammer, Dropbox, Prezi
  • Ansainta mainonnalla: Ilmainen käyttö kustannetaan mainosten myynnillä. Mainokset ärsyttävät monia. Käyttäjä ei tässä tapauksessa olekaan asiakas vaan hänestä tulee tuote, jota myydään. Sovelluksen kehittäminen ei tapahdu käyttäjien ehdoilla. Esim. Facebook
  • Maksullinen: Käytöstä joutuu aina maksamaan. Ongelmana on sosiaalisessa mediassa se, saadaanko sovellusta oikeasti toimimaan, eli saadaanko maksulliseen palveluun riittävästi kävijöitä. Esim. app.net
  • Lahjatalous: Sovellus on ilmainen ja voi perustua esim talkoohenkeen. Usein myös halutessaan voi tehdä lahjoituksia palveluntarjoajalle. Esim. Wikipedia
  • Ei ansaintalogiikkaa: käyttäjä ei voi luottaa palveluun, sillä ei tiedä mitä ansantalogiikalle tapahtuu tulevaisuudessa. Esim. Dlvr.it (ennen), trello 

Täytyy myöntää, että en ollut tätä ennen uhrannut ajatustakaan tälle asialle. Mutta nyt asiasta kuultuani, tuntuu se ihan järkeenkäyvältä. Näistä ansaintamalleista freemium tuntui saavan eniten kannatusta, ja ihan perustellusti. Myös lahjatalous on oikein kiva :). Mainokset kyllä monesti kestäisin, mutta en sitä, että käyttäjää ei oteta sovelluksen suunnittelussa ja kehittämisessä huomioon.

Kappas, taas tuli yksi perustelu sille, miksi Facebookia ei tulisi käyttää opetuksessa (hieman ironisesti konfabulaarissa käsiteltiin tämän ansaintalogiikkajutun jälkeen juuri facebookin opetuskäyttöä) :).

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Miksi Facebook ei minusta sovellu opetuskäyttöön?

Tätä aihetta olen oikeastaan pohdiskellut jo pidempäänkin: Aina välillä kuulee, että ihmiset käyttävät Facebookia opetuskäytössä ja jostain syystä se saa aina karvat nousemaan pystyyn. Joten ei muuta kuin analysoimaan tämän reaktion taustoja: 

Yksityinen/julkinen rooli ja työ/vapaa-aika sekoittuvat: Facebook on tyypillisesti ihmisillä henkilökohtaisessa käytössä. Siellä pidetään pääsääntöisesti yhteyttä kavereiden kanssa ja ylipäätään esiinnytään yksityishenkilönä, vapaa-ajalla. Jos opetusta viedään Facebookiin, on se siellä jatkuvasti muistuttamassa työ/opiskeluasioista, myös vapaa-ajalla (opiskelijat saattavat lähestyä opettajaa vapaa-ajalla, pyytää kaverikseen tms.). 

Kaikki eivät halua liittyä Facebookiin: Facebookin vastustuksesta ja siihen liittymättömyydestä on joillekin tullut periaatekysymys ja jopa osa identiteettiä. Vaikka aika moni kaveripiirini ”jäärä” on jo luovuttanut, on mielestäni tärkeää että jokaisella on valinnanvapaus tässä periaatteiden taistossa. 

Facebook ”kehittyy” jatkuvasti: Facebook muuttaa vähän väliä sovelluksen toimintakäytäntöjä. Esimerkiksi julkisuusasetukset saattavat mennä uudistuksissa uusiksi ja yksityiseksi tarkoitetusta asiasta tuleekin julkista. 

Mitä lataat Facebookiin, annat Facebookille: Tämä koskee kyllä muitakin sosiaalisen median sovelluksia. Ja tässä käsittääkseni käyttäjän oikeudet ovat hieman parantuneet (jos en väärin muista, niin aikaisemmin kaikki ladattu materiaali jäi Facebookin käyttöön ikuisesti, nykyään käsittääkseni sisällön poistamalla poistuu se kohtuullisessa ajassa myös facebookin käytöstä). 

Tietoturva huolettaa: Oikeastaan tietoturvan pitäisi olla huolena kaikkia verkossa olevia sovelluksia miettiessä. Suositun sovelluksen tietoturva-asiat ovat kuitenkin useammin tapetilla ja siten ne huolettavat enemmän. Toisaalta tietomurtoyrityksiä tulee pääsääntöisesti sitä enemmän, mitä suositumpi sovellus on ja siten eritoten Facebookin tietoturvasta on ehkä syytäkin olla keskimääräistä enemmän huolissaan. Myös tuo edellä mainittu Facebookin kehittyminen aiheuttaa huolia tietoturvan suhteen. 

Niin, siksi minusta ei ole hyvä idea viedä opetusta Facebookiin. 


Sen sijaan minulla ei ole mitään sitä vastaan, että opiskelijat perustavat omaehtoisesti omia ryhmiä Facebookiin. Kunhan he sopivat tästä yhdessä ja tiedostavat oman opiskelu- ja vapaa-ajan maailmansa tällöin sekoittuvan. Ja ottavat huomioon tietoturvan ym. Sekä ymmärtävät, jos opettaja ei halua tulla mukaan ryhmään, vaikka opiskelijat tähän mahdollisuuden tarjoaisivatkin.

torstai 6. syyskuuta 2012

Sosiaalisen median työkalut - mitä olen unohtanut?

Olen SULAVA-hankkeeseemme liittyen perehtymässä sosiaalisen median työkaluihin (tehtävänäni on pohtia, miten sosiaalisen median työkaluja voitaisiin hyödyntää valmennuksissa). Yritin listata keskeisimmät ja varteenotettavimmat sosiaalisen median työkalut, jotta voisin muun muassa kysyä kouluttajiltamme, ovatko he käyttäneet kyseisiä työkaluja aiemmin.

Mutta olenko saanut listattua kaikki keskeisimmät? Tai onko listassa joitain turhia? Kas siinäpä pulma. Osaisitko sinä auttaa?

Tässä keräämäni lista (pahoitteluni että tässä ei nyt ole näistä enempää tietoa tai linkkejä sovelluksiin, lisätietoa tässä kiinnostusta herättäneistä löytyy esim. täältä:  http://www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi/valineet ):
  • Yammer 
  • Facebook (sosiaalinen verkosto) 
  • Google+ (sosiaalinen verkosto, videopuhelu, kuvapalvelu) 
  • Twitter (mikrobloggauspalvelu) 
  • LinkedIn (sosiaalinen verkosto) 
  • Dropbox (tiedostojen jakopalvelu) 
  • Google Drive (toimistosovellus) 
  • Etherpad (yhteiskirjoituspalvelu) 
  • Zoho (toimistosovellus, diaesitysten jakopalvelu, wikipalvelu, jaettu kalenteri, pikaviestintä, videoneuvottelu ) 
  • Doodle (tapaamisten sopiminen) 
  • Sumpli (tapaamisten sopiminen) 
  • Youtube (videopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
  • Vimeo (videopalvelu) 
  • Wikispaces (wikipalvelu) 
  • Blogger (blogipalvelu) 
  • Wordpress (blogipalvelu) 
  • Posterous (blogipalvelu) 
  • Flicr (kuvapalvelu, videopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
  • Picasa (kuvapalvelu) 
  • Prezi (esitysgrafiikka) 
  • Slideshare (diaesitysten jakopalvelu) 
  • Slidefy (diaesitysten jakopalvelu) 
  • Voicethread (diaesitysten jakopalvelu, video-, audio- ja julkaisupalvelu ) 
  • Delicious (linkkien jakopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
  • Diigo (linkkien jakopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
  • SumbleUpon (sivustojen suosituspalvelu ) 
  • Digg (sosiaalinen uutispalvelu ja verkosto ) 
  • Bubbl.us (miellekartat)

PS. minua hieman jännittää, tuleeko tähän yhtään vastauksia. Olen kuullut varoituksia lukijoiden "pakkoaktivoinnista" ja blogissani ei kovin hirmuisesti ole ollut aiemmin kommentteja. SoMe-maailma on kuitenkin niin laaja, että päätinpä kokeilla apujen saamista niin ikään sosiaalisesta mediasta :).

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Kirja: Sosiaalinen media opetuksessa

Luin taannoin Eija Kallialan ja Tarmo Toikkasen kirjoittaman Sosiaalinen media opetuksessa -kirjan. Kirjassa käsitellään sosiaalista mediaa sekä yleisesti että opetuskäytön kannalta. Mukana on myös muutamien välineiden yksityiskohtaiset käyttöönotto-ohjeet.

Kirja antaa hyvän yleiskuvan sosiaalisesta mediasta antaen samalla joitain opetuskäytön esimerkkejä ja vinkkejä. Hieman enemmän sosiaalista mediaa tuntevalle on kuitenkin jossain määrin turhauttavaa, että tässäkin opuksessa käydään läpi ne ihan perusasiat ja opetuskäytön esittely jää siten hieman köykäiseksi - joskin konkarillekin varmasti löytyy jotain uutta ja mielenkiintoista.

Kirjassa esitellään tarkemmin Blogger, Wikispaces, Flickr, Skype, Facebook, Diigo sekä LeMill. Tältä osin olin hieman pettynyt siihen, että sosiaalisista verkostoista oli päädytty esittelemään juuri Facebook, joka mielestäni soveltuu opetuskäyttöön kenties huonoiten (tästä luvassa vuodatusta myöhemmin) ja on muutenkin parhaiten tunnettu sovellus.

Itse kirjan lukemisen lisäksi kannattaa vierailla kirjan verkkosivuilla: www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi. erityisen näppärä on välineiden luettelo, josta löytyvät lyhyet kuvaukset sekä linkit keskeisimpiin sosiaalisen median sovelluksiin.

Kirjan nimi: Sosiaalinen media opetuksessa
Kirjoittajat: Eija Kalliala & Tarmo Toikkanen
Sivumäärä: 131
Kustantaja: Finn Lectura
Vuosi: 2012