tiistai 28. elokuuta 2012

Transformational learning eli uudistava oppiminen


Olen viime viikot lukenut ahkerasti tenttiin, jossa käsitellään eritoten aikuisen oppimista. Päätin jakaa muutamia mielenkiintoisimpia oppimisteorioita myös teidän kanssanne. Ja etukäteispahoittelut siitä, että nyt tulee blogiteksteiksi hieman turhan tuhteja paketteja.

Ensimmäisenä ajattelin käsitellä Jack Mezirowin transformational learning -teoriaa, joka käännöksissä tuntuu menevän nimillä transformatiivinen oppiminen sekä uudistava oppiminen. Vaikka tuo jälkimmäinen käännös kuulostaakin hieman kököltö, käytän silti sitä – se kun on aidosti suomea ilman vaikeita vierasperäisiä termejä.

Uudistavassa oppimisessa keskeisessä asemassa on merkitysten muodostaminen – se, miten aikuiset tulkitsevat elämänkokemustaan. Oppiminen nähdään prosessina, jossa käytetään aiempia tulkintoja ja muodostetaan koetun pohjalta uusi tai korjattu tulkinta. Tätä uutta tai korjattua tulkintaa käytetään jatkossa toiminnan ohjaajana.

Uudistavaan oppimiseen kuuluu kolme vaihetta:
1.    Kriittinen reflektio (critical reflection): Kriittisessä reflektiossa arvioidaan aikaisemmin opittujen ennakko-oletusten pätevyyttä sekä tullaan tietoisiksi omista oppimisen ja ajattelun näkökulmista.
2.    Keskustelu/pohdinta (discource): keskustellaan muiden kanssa ja testataan, ovatko uudet, kriittisessä reflektiossa muodostetut näkemykset tosia ja aitoja.
3.    Toiminta (action): toimitaan ja sisäistetään uudet näkemykset ja liitetään ne muiden näkemysten joukkoon.

Uudistavaa oppimista estäviä asioita työpaikoilla ovat muun muassa statuksen ja aseman korottamiseen tähtäävä käytös, "määräävä" ja byrokraattinen organisaatio, pelko uuden opettelua kohtaan sekä ”me vastaan he”-asettelu.

Uudistavaa oppimista auttaa muun muassa se, että kiinnitetään huomiota oppimista ja reflektointia tukevan ilmapiirin luomiseen. Ihmisten on päästävä sellaiseen mielentilaan, jossa pelko olla oppimatta on suurempi kuin pelko tuntematonta kohtaan.

Uudistavaa oppimista tukeva kouluttaja on resurssi, fasilitaattori, mentori, valmentaja, neuvonantaja, roolimalli, aktiivinen osallistuja sekä uudistaja. Hyvään kouluttajaan liitetään muun muassa seuraavia asioita:
-          Kouluttaja on hyvä kuuntelija.
-          Kouluttaja rakastaa omaa ainettaan.
-          Kouluttaja jakaa oppimisen iloa ympärilleen.
-          Kouluttaja on hyvin perillä omasta aineestaan.
-          Kouluttaja käyttää huumoria.
-          Kouluttaja aikaansaa oppimisympäristön, joka tukee opiskelijoita ja oppimista.
-          Kouluttaja antaa positiivista palautetta.
-          Kouluttaja miettii kriittisesti omaa kouluttamistaan.
-          Kouluttaja stimuloi itsereflektointia.

Aikuiskasvatus kasvattaa Mezirowin mukaan kriittisiä ajattelijoita, jotka ovat itseohjautuvia oppijoita. Jep, näihin on helppo yhtyä. Hyvää kouluttajaa koskevaa listaa oli ilo lukea, sillä tunnistin siitä lukuisia kollegoitani Jollaksesta :).


Edit 29.8.: Huomasin että tämä osuus jäi jostain syystä pois: Kouluttajan työvälineitä uudistavan oppimisen synnyttämisessä ovat esimerkiksi seuraavanlaiset opiskelijoilla teetettävät tehtävät ja harjoitukset: roolipelit, simulaatio, elämänhistorian kirjoittaminen, kriittisistä tapauksista kirjoittaminen (writing critical incidents) sekä kriisipäätöksenteon simulointi (engagin in crisis-decision simulation).


Lähde: Segers, Mien & Greef, Maurice De (2012): Transformational learning: the perspective of Mezirow. Teoksessa: Theories of Learning for the Workplace. Routletge Ltd.

torstai 16. elokuuta 2012

SULAVAlla teknologia osaksi valmennuksia

Olemme kesän aikana käynnistäneet Jollaksessa sulautuva valmennus eli SULAVA -hankkeen. Hankkeen ajatuksena on tuoda sulautuvan oppimisen ja opetuksen ideoita Jollaksen valmennuksiin. Tarkoituksena on mm. lisätä teknologian hyödyntämistä Jollaksen valmennuksissa. Hirrrrrmu mielenkiintoista! :)

Kaikki lähtee siitä, että haluamme tehostaa valmennuksia sekä parantaa niiden vaikuttavuutta. Toisaalta haluamme olla maailman menossa mukana ja tarjota opiskelijoille uusimmat koulutusratkaisut. Tahtotilana on myös ottaa erilaiset oppijat entistä paremmin huomioon ja antaa valmiuksia vastata nyky-yhteiskunnan haasteisiin. Ja varmasti niitä kustannuksiakin säästetään... 

SULAVAn aikana pohditaan muun muassa
  • miten uuteen eJollas2-ympäristöön perustettavia valmennussivustoja hyödynnetään (tähän liittyen toteutetaan mm. pari pilottia) 
  • mikä on jatkossa eJollas-itseopiskelupakettien rooli valmennuksissa 
  • miten webinaareja ja virtuaalivalmennuksia voitaisiin hyödyntää 
  • miten kosketustauluja voitaisiin hyödyntää lähivalmennuksissa 
  • miten iPadeja voitaisiin hyödyntää valmennuksissa jatkossa entistä enemmän 
  • miten valmennusten välijaksojen (lähipäivien välissä olevien jaksojen) tehtäviä voitaisiin toteuttaa verkossa 
  • miten videoita voitaisiin hyödyntää 
  • miten sosiaalisen median työkaluja voitaisiin hyödyntää valmennuksissa 
  • miten kouluttajia tulisi tukea teknologian käyttöönotossa ja käytössä. 

Näistä kaksi viimeksi mainittua + yksi piloteista kuuluu vastuulleni, eli niistä on luvassa runsaasti pohdintaa kuluvan syksyn aikana. Myös muihin osa-alueisiin sotken näppini tavalla tai toisella, eli niistäkin tulen varmasti kirjoittamaan runsaasti :).