Mistä se sormitietokone-termi ylipäätään tuli? Helsingin Sanomat järjesti vuoden 2010 lopussa nimikilpailun ja tuossa kilpailussa sormitietokone nostettiin voittajaksi. Sormitietokonetta oli ehdottanut 11 900 ehdottajasta kolme – olisiko tästä kannattanut päätellä jotain? Tässä osuva lainaus Tietokone-lehdestä: ”Sormitietokone on saanut täystyrmäyksen liki kaikkialla, eikä sitä käytetä juuri missään.” Hyvä näin!
Ja miksi sormitietokone on erityisen kehno nimitys? Tässä pari perustelua (tarvitaanko enempää?):
- onko tietokone hiiritietokone? EI
- Jos pöytätietokone on pöydällä, sylimikro sylissä ja kämmentietokone kämmenellä niin onko sormitietokone sormessa? EI
Vähän sumeaksi jää siis vielä kotuksen jälkeenkin. Mutta googlehan tietää kaiken (tai ainakin sen, miten monta kertaa sanaa käytetään). Ja tässä googletuksen tuloksia: sormitietokone saa 10 000 osumaa, taulutietokone 480 000 osumaa, tablet 1 290 000 osumaa (suomenkielisillä sivuilla), tabletti 1 710 000 (no, tässä saattaa kyllä olla jo mukana muitakin tabletteja…).
Itse ajattelin puhua jatkossa(kin) tableteista. Vaan mitäs mieltä muut?
PS. Tässä hyvä esimerkki siitä, millaiseen suohon viestintäihminen saattaa itsensä aina välillä ajaa pilkunviilauksellaan :)
2 kommenttia:
Meillä puhutaan yleisesti vain "pädeistä" vaikka meillä on käytössä sekä Ipadeja että Samsungeja :)
Kiitos kommentista :). Tuo taitaa olla melko yleinen käytäntö. Periaatteessahan on virheellistä viitata tuotemerkillä kaikkiin samanlaisiin tuotteisiin, mutta kuka siitä toisaalta tulee arkikielenkäytössä tuomiolle vaatimaan (olisikos näppärää jos voisi viitata kaikkiin tabletteihin jättämällä sen i:n siitä alusta pois...).
Ehkä olisi helpointa vain tyytyä ostamaan iPadeja, ei tarvitsisi miettiä näitä termiasioita sen enempää :). iPad/pädi on mukavan selkeä ja lyhyt nimitys eikä se taida tuoda Suomessa niin helposti muita mielleyhtymiä (toisin kuin esim tabletti).
Lähetä kommentti