perjantai 14. syyskuuta 2012

Verkkoluentoihin oppeja Avoimelta yliopistolta

Jollaksessa verkkoluentojen käyttö on vielä lähtökuopissaan (verkkoluennoilla tarkoitan erilaisilla henkilökohtaisilla videoneuvottelujärjestelmillä / verkkokokousjärjestelmillä toteutettuja luentoja ja tapaamisia). Kun kävimme benchmarkauskäynnillä Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa, saimme runsaasti virikkeitä myös tähän liittyen.

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto järjesti viime vuonna 150 verkkoluentoa. Käytössä on Adobe Connect (AC). Verkkoluennoista on saatu runsaasti positiivista palautetta, joten tämä kannustaa meitäkin entisestään verkkoluentojen pohtimiseen. Tässä keskeisimpiä oppeja vierailultamme: 

Tukihenkilö mukana verkkoluennolla: AC-luennoilla on yleensä mukana tukihenkilö etänä. Moni tuntiopettaja tulee myös Avoimeen vetämään verkkoluentonsa. Opettajille annetaan myös etukäteen vierihoitoa verkkoluennon pitämisestä. Opettajille ohjeistetaan muun muassa, että heidän ei tulisi puhua yhteen menoon pidempään kuin 20min, sillä välillä kannattaa tehdä jotain opiskelijoita aktivoivaa. 

Opiskelijoille etukäteisohjeet: Opiskelijoille annetaan tarkat etukäteisohjeet. Heitä ohjeistetaan muun muassa äänien testaamiseen etukäteen. Lisäksi ohjeessa toivotaan, että opiskelijat tulevat ajoissa paikalle. 

Verkkotapaamisten erilaisia käyttötarkoituksia: Perinteisten verkkoluentojen lisäksi AC:tä käytetään muun muassa opintojen ohjaukseen ja palautettujen tehtävien purkuun. AC:llä voidaan myös aktivoida verkko-opiskelua: Jos verkkokurssilla on notkahdus opiskelijoiden aktiivisuudessa, on AC-tapaamisella voimaannuttava vaikutus - verkkokeskustelutkin voivat taas uudestaan lähteä paremmin käyntiin. 

Opiskelijoiden osallistumisen eri muodot: Luennoilla opiskelijoiden käytössä on chat. Myös ryhmächattia on käytetty. Seminaariopetuksessa opiskelijatkin voivat olla äänessä mikrofonien avulla. 

Luentojen tallennus: Verkkoluennot tallennetaan monesti ja tallenteet ovat opiskelijoiden käytössä muutamia viikkoja. Opiskelijoita kannustetaan tulemaan itse verkkoluennolle pelkän tallenteen katsomisen sijasta. Luennon tallennus vaatii luennoitsijan lupaa. Jonkin verran työtä vaatiikin tallennuslupaan liittyvä paperityö.

Oppeja Helsingin yliopiston Avoimelta yliopistolta

Pääsimme pitkän tauon jälkeen jatkamaan benchmarkausvierailujamme. Tällä kertaa vuorossa oli Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.

Avoin järjesti ensimmäisen verkkokurssin vuonna 1996. Verkko-opintoja tarjotaan tällä hetkellä noin 30 oppiaineessa ja niitä on tarjolla 700 opintopisteen verran. Kokemusta on siis jo karttunut hyvä määrä.

Avoimessa aloitettiin alun perin kehittämään verkko-opetusta, jotta parannettaisiin saavutettavuutta. Myös Jollaksessa saavutettavuus on ollut mielessä: kenties valmennuksiin osallistuminen helpottuu, jos aina ei tarvitsekaan matkustaa Helsinkiin. 

Verkko-opetusta suunnittelivat Avoimessa aluksi verkko-opetuksen asiantuntijat. Myöhemmin verkko-opetuksen suunnittelu siirtyi koulutussuunnittelijoille, jotka suunnittelevat myös koulutusten lähiopetuksen. Meillä tämä suunnitteluvastuu on mietittävä tarkoin läpi. Kaikki suunnittelu kannattaa varmastikin tehdä substanssi-asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä, mutta mikä rooli on alkuvaiheessa kenelläkin? 

Avoimessa on huomattu, että verkko-opetus ei välttämättä ole koulutusta tarjoavalle organisaatiolle kustannustehokkain tapa toteuttaa: halvinta on yleensä koota iso joukko luentosaliin. Tämä on meidänkin hyvä pitää mielessä. Toisaalta voimme sisäisenä toimijana miettiä asiaa laajempanakin kokonaisuutena: Jollaksen kouluttajat kulkevat ympäri Suomea kouluttamassa, verkko-opetuksessa matkustamiseen käytetty aika ja raha säästettäisiin. Ja entä sitten osuuskaupoille: taas säästyy aikaa ja rahaa kun opiskelijoiden ei tarvitse aina matkustaa ja majoittua Helsinkiin. 

Verkko-opintojen kustannustehokkuus myös kasvaa, jos samalla toteutustavalla pyöritetään opintoja vuodesta toiseen. Lisäksi kustannuksiin liittyen Avoin painotti tätä asiaa: varsinkin alkuvaiheessa verkko-opetuksen käyttöönotto vaatii paljon resursseja. Sinänsä itsestäänselvyys, mutta taitaa silti unohtua usein, vai mitä? 

Avoimessa oli myös huomattu, että uusia työkaluja käyttöön otettaessa opettajat alkavat miettiä samalla myös lähiopetusta uusin silmin. Verkko-opetuksen käyttöönotto toimii siis ikään kuin lähtölaukauksena opettajan ja opetuksen laajemmallekin pedagogiselle kehitykselle. Kuulostaa hyvältä :). 

Avoimessa järjestetään verkko-opetukseen liittyen täsmäkoulutuksia henkilöstölle. Pitkiä koulutuksia ei juuri ole, vaan täsmäkoulutusten lisäksi harrastetaan vierihoitoa sekä tuotetaan ohjeistusta opetuksen ja suunnittelun tueksi. Asiat opitaan pitkälti learning by doing –periaatteella. Opiskelijakyselyillä kerätään parannusehdotuksia verkko-opintoihin liittyen. Kuinkahan suoraan näitä käytäntöjä kehtaisi kopioida ;). 

Kiitokset Eeva-Liisalle, Kaisalle, Margitille ja Birgitalle erittäin antoisasta vierailusta. Toivottavasti tapaamme uudestaankin kuulumisten päivityksen merkeissä!

torstai 6. syyskuuta 2012

Sosiaalisen median työkalut - mitä olen unohtanut?

Olen SULAVA-hankkeeseemme liittyen perehtymässä sosiaalisen median työkaluihin (tehtävänäni on pohtia, miten sosiaalisen median työkaluja voitaisiin hyödyntää valmennuksissa). Yritin listata keskeisimmät ja varteenotettavimmat sosiaalisen median työkalut, jotta voisin muun muassa kysyä kouluttajiltamme, ovatko he käyttäneet kyseisiä työkaluja aiemmin.

Mutta olenko saanut listattua kaikki keskeisimmät? Tai onko listassa joitain turhia? Kas siinäpä pulma. Osaisitko sinä auttaa?

Tässä keräämäni lista (pahoitteluni että tässä ei nyt ole näistä enempää tietoa tai linkkejä sovelluksiin, lisätietoa tässä kiinnostusta herättäneistä löytyy esim. täältä:  http://www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi/valineet ):
  • Yammer 
  • Facebook (sosiaalinen verkosto) 
  • Google+ (sosiaalinen verkosto, videopuhelu, kuvapalvelu) 
  • Twitter (mikrobloggauspalvelu) 
  • LinkedIn (sosiaalinen verkosto) 
  • Dropbox (tiedostojen jakopalvelu) 
  • Google Drive (toimistosovellus) 
  • Etherpad (yhteiskirjoituspalvelu) 
  • Zoho (toimistosovellus, diaesitysten jakopalvelu, wikipalvelu, jaettu kalenteri, pikaviestintä, videoneuvottelu ) 
  • Doodle (tapaamisten sopiminen) 
  • Sumpli (tapaamisten sopiminen) 
  • Youtube (videopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
  • Vimeo (videopalvelu) 
  • Wikispaces (wikipalvelu) 
  • Blogger (blogipalvelu) 
  • Wordpress (blogipalvelu) 
  • Posterous (blogipalvelu) 
  • Flicr (kuvapalvelu, videopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
  • Picasa (kuvapalvelu) 
  • Prezi (esitysgrafiikka) 
  • Slideshare (diaesitysten jakopalvelu) 
  • Slidefy (diaesitysten jakopalvelu) 
  • Voicethread (diaesitysten jakopalvelu, video-, audio- ja julkaisupalvelu ) 
  • Delicious (linkkien jakopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
  • Diigo (linkkien jakopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
  • SumbleUpon (sivustojen suosituspalvelu ) 
  • Digg (sosiaalinen uutispalvelu ja verkosto ) 
  • Bubbl.us (miellekartat)

PS. minua hieman jännittää, tuleeko tähän yhtään vastauksia. Olen kuullut varoituksia lukijoiden "pakkoaktivoinnista" ja blogissani ei kovin hirmuisesti ole ollut aiemmin kommentteja. SoMe-maailma on kuitenkin niin laaja, että päätinpä kokeilla apujen saamista niin ikään sosiaalisesta mediasta :).