Transformational learning eli uudistava oppiminen

Olen viime viikot lukenut ahkerasti tenttiin, jossa käsitellään eritoten aikuisen oppimista. Päätin jakaa muutamia mielenkiintoisimpia oppimisteorioita myös teidän kanssanne. Ja etukäteispahoittelut siitä, että nyt tulee blogiteksteiksi hieman turhan tuhteja paketteja.

Ensimmäisenä ajattelin käsitellä Jack Mezirowin transformational learning -teoriaa, joka käännöksissä tuntuu menevän nimillä transformatiivinen oppiminen sekä uudistava oppiminen. Vaikka tuo jälkimmäinen käännös kuulostaakin hieman kököltö, käytän silti sitä – se kun on aidosti suomea ilman vaikeita vierasperäisiä termejä.

Uudistavassa oppimisessa keskeisessä asemassa on merkitysten muodostaminen – se, miten aikuiset tulkitsevat elämänkokemustaan. Oppiminen nähdään prosessina, jossa käytetään aiempia tulkintoja ja muodostetaan koetun pohjalta uusi tai korjattu tulkinta. Tätä uutta tai korjattua tulkintaa käytetään jatkossa toiminnan ohjaajana.

Uudistavaan oppimiseen kuuluu kolme vaihetta:

1.    Kriittinen reflektio (critical reflection): Kriittisessä reflektiossa arvioidaan aikaisemmin opittujen ennakko-oletusten pätevyyttä sekä tullaan tietoisiksi omista oppimisen ja ajattelun näkökulmista.

2.    Keskustelu/pohdinta (discource): keskustellaan muiden kanssa ja testataan, ovatko uudet, kriittisessä reflektiossa muodostetut näkemykset tosia ja aitoja.

3.    Toiminta (action): toimitaan ja sisäistetään uudet näkemykset ja liitetään ne muiden näkemysten joukkoon.

Uudistavaa oppimista estäviä asioita työpaikoilla ovat muun muassa statuksen ja aseman korottamiseen tähtäävä käytös, "määräävä" ja byrokraattinen organisaatio, pelko uuden opettelua kohtaan sekä ”me vastaan he”-asettelu.

Uudistavaa oppimista auttaa muun muassa se, että kiinnitetään huomiota oppimista ja reflektointia tukevan ilmapiirin luomiseen. Ihmisten on päästävä sellaiseen mielentilaan, jossa pelko olla oppimatta on suurempi kuin pelko tuntematonta kohtaan.

Uudistavaa oppimista tukeva kouluttaja on resurssi, fasilitaattori, mentori, valmentaja, neuvonantaja, roolimalli, aktiivinen osallistuja sekä uudistaja. Hyvään kouluttajaan liitetään muun muassa seuraavia asioita:

-          Kouluttaja on hyvä kuuntelija.

-          Kouluttaja rakastaa omaa ainettaan.

-          Kouluttaja jakaa oppimisen iloa ympärilleen.

-          Kouluttaja on hyvin perillä omasta aineestaan.

-          Kouluttaja käyttää huumoria.

-          Kouluttaja aikaansaa oppimisympäristön, joka tukee opiskelijoita ja oppimista.

-          Kouluttaja antaa positiivista palautetta.

-          Kouluttaja miettii kriittisesti omaa kouluttamistaan.

-          Kouluttaja stimuloi itsereflektointia.

Aikuiskasvatus kasvattaa Mezirowin mukaan kriittisiä ajattelijoita, jotka ovat itseohjautuvia oppijoita. Jep, näihin on helppo yhtyä. Hyvää kouluttajaa koskevaa listaa oli ilo lukea, sillä tunnistin siitä lukuisia kollegoitani Jollaksesta :).

Edit 29.8.: Huomasin että tämä osuus jäi jostain syystä pois: Kouluttajan työvälineitä uudistavan oppimisen synnyttämisessä ovat esimerkiksi seuraavanlaiset opiskelijoilla teetettävät tehtävät ja harjoitukset: roolipelit, simulaatio, elämänhistorian kirjoittaminen, kriittisistä tapauksista kirjoittaminen (writing critical incidents) sekä kriisipäätöksenteon simulointi (engagin in crisis-decision simulation).

Lähde: Segers, Mien & Greef, Maurice De (2012): Transformational learning: the perspective of Mezirow. Teoksessa: Theories of Learning for the Workplace. Routletge Ltd.