Mikä on mottoni?

Tämä on minulle ollut aina hirmu vaikeaa: kiteyttää jokin asia yhdellä lauseella. Eli sanalla sanoen kertoa, mikä mottoni on. 

Alkusyksystä (luit oikein, alkusyksystä. Olen tainnut hieman pakoilla tätä tehtävää) sain kuitenkin tehtäväkseni kertoa valmennusmottoni, joka voitaisiin laittaa Jollaksen verkkosivuille. Mutta kun minä en edes valmenna! ”Ei auta itku markkinoilla”. 

”Tartuin härkää sarvista” ja lähdin surffailemaan bittiavaruuteen. Mutta äh, kaikki kuulostaa niin kuluneelta. Ehkä tämä ei sovi tähän tarkoitukseen muutenkaan: "Autuaita ovat puupäät sillä he eivät huku". No joo, ainut mikä kolahti, oli tällainen: Ingenium munus, discere gaudium! eli "Nerous on lahja, oppiminen ilo." 

Jotenkin haluaisin kuitenkin mieluummin moton, joka kertoo työfilosofiastani enemmän. Mutta onko se sitten enää valmennusmotto? Mielessä alkoi kuitenkin pyöriä koko ajan Mervi Janssonin InnoOmnian vierailulla mieleeni palauttama lentävä lause: ”If there's a will, there's a way”. This is more like it. Verkkokoulutuksia suunnitellessa tämä motto toimii erinomaisesti: jos löytyy halua tehdä joku asia, löytyy kyllä aina myös keino toteuttaa haluamansa. 

Mutta ennen kaikkea pitäkäämme kaikki mielessä tämä elämänviisaus: Draconem dormientem nunquam titillandus (Älä koskaan kutita nukkuvaa lohikäärmettä)!

Miksi Facebook ei minusta sovellu opetuskäyttöön?

Tätä aihetta olen oikeastaan pohdiskellut jo pidempäänkin: Aina välillä kuulee, että ihmiset käyttävät Facebookia opetuskäytössä ja jostain syystä se saa aina karvat nousemaan pystyyn. Joten ei muuta kuin analysoimaan tämän reaktion taustoja: 

Yksityinen/julkinen rooli ja työ/vapaa-aika sekoittuvat: Facebook on tyypillisesti ihmisillä henkilökohtaisessa käytössä. Siellä pidetään pääsääntöisesti yhteyttä kavereiden kanssa ja ylipäätään esiinnytään yksityishenkilönä, vapaa-ajalla. Jos opetusta viedään Facebookiin, on se siellä jatkuvasti muistuttamassa työ/opiskeluasioista, myös vapaa-ajalla (opiskelijat saattavat lähestyä opettajaa vapaa-ajalla, pyytää kaverikseen tms.). 

Kaikki eivät halua liittyä Facebookiin: Facebookin vastustuksesta ja siihen liittymättömyydestä on joillekin tullut periaatekysymys ja jopa osa identiteettiä. Vaikka aika moni kaveripiirini ”jäärä” on jo luovuttanut, on mielestäni tärkeää että jokaisella on valinnanvapaus tässä periaatteiden taistossa. 

Facebook ”kehittyy” jatkuvasti: Facebook muuttaa vähän väliä sovelluksen toimintakäytäntöjä. Esimerkiksi julkisuusasetukset saattavat mennä uudistuksissa uusiksi ja yksityiseksi tarkoitetusta asiasta tuleekin julkista. 

Mitä lataat Facebookiin, annat Facebookille: Tämä koskee kyllä muitakin sosiaalisen median sovelluksia. Ja tässä käsittääkseni käyttäjän oikeudet ovat hieman parantuneet (jos en väärin muista, niin aikaisemmin kaikki ladattu materiaali jäi Facebookin käyttöön ikuisesti, nykyään käsittääkseni sisällön poistamalla poistuu se kohtuullisessa ajassa myös facebookin käytöstä). 

Tietoturva huolettaa: Oikeastaan tietoturvan pitäisi olla huolena kaikkia verkossa olevia sovelluksia miettiessä. Suositun sovelluksen tietoturva-asiat ovat kuitenkin useammin tapetilla ja siten ne huolettavat enemmän. Toisaalta tietomurtoyrityksiä tulee pääsääntöisesti sitä enemmän, mitä suositumpi sovellus on ja siten eritoten Facebookin tietoturvasta on ehkä syytäkin olla keskimääräistä enemmän huolissaan. Myös tuo edellä mainittu Facebookin kehittyminen aiheuttaa huolia tietoturvan suhteen. 

Niin, siksi minusta ei ole hyvä idea viedä opetusta Facebookiin. 

Sen sijaan minulla ei ole mitään sitä vastaan, että opiskelijat perustavat omaehtoisesti omia ryhmiä Facebookiin. Kunhan he sopivat tästä yhdessä ja tiedostavat oman opiskelu- ja vapaa-ajan maailmansa tällöin sekoittuvan. Ja ottavat huomioon tietoturvan ym. Sekä ymmärtävät, jos opettaja ei halua tulla mukaan ryhmään, vaikka opiskelijat tähän mahdollisuuden tarjoaisivatkin.

Verkkoluentoihin oppeja Avoimelta yliopistolta

Jollaksessa verkkoluentojen käyttö on vielä lähtökuopissaan (verkkoluennoilla tarkoitan erilaisilla henkilökohtaisilla videoneuvottelujärjestelmillä / verkkokokousjärjestelmillä toteutettuja luentoja ja tapaamisia). Kun kävimme benchmarkauskäynnillä Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa, saimme runsaasti virikkeitä myös tähän liittyen.

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto järjesti viime vuonna 150 verkkoluentoa. Käytössä on Adobe Connect (AC). Verkkoluennoista on saatu runsaasti positiivista palautetta, joten tämä kannustaa meitäkin entisestään verkkoluentojen pohtimiseen. Tässä keskeisimpiä oppeja vierailultamme: 

Tukihenkilö mukana verkkoluennolla: AC-luennoilla on yleensä mukana tukihenkilö etänä. Moni tuntiopettaja tulee myös Avoimeen vetämään verkkoluentonsa. Opettajille annetaan myös etukäteen vierihoitoa verkkoluennon pitämisestä. Opettajille ohjeistetaan muun muassa, että heidän ei tulisi puhua yhteen menoon pidempään kuin 20min, sillä välillä kannattaa tehdä jotain opiskelijoita aktivoivaa. 

Opiskelijoille etukäteisohjeet: Opiskelijoille annetaan tarkat etukäteisohjeet. Heitä ohjeistetaan muun muassa äänien testaamiseen etukäteen. Lisäksi ohjeessa toivotaan, että opiskelijat tulevat ajoissa paikalle. 

Verkkotapaamisten erilaisia käyttötarkoituksia: Perinteisten verkkoluentojen lisäksi AC:tä käytetään muun muassa opintojen ohjaukseen ja palautettujen tehtävien purkuun. AC:llä voidaan myös aktivoida verkko-opiskelua: Jos verkkokurssilla on notkahdus opiskelijoiden aktiivisuudessa, on AC-tapaamisella voimaannuttava vaikutus - verkkokeskustelutkin voivat taas uudestaan lähteä paremmin käyntiin. 

Opiskelijoiden osallistumisen eri muodot: Luennoilla opiskelijoiden käytössä on chat. Myös ryhmächattia on käytetty. Seminaariopetuksessa opiskelijatkin voivat olla äänessä mikrofonien avulla. 

Luentojen tallennus: Verkkoluennot tallennetaan monesti ja tallenteet ovat opiskelijoiden käytössä muutamia viikkoja. Opiskelijoita kannustetaan tulemaan itse verkkoluennolle pelkän tallenteen katsomisen sijasta. Luennon tallennus vaatii luennoitsijan lupaa. Jonkin verran työtä vaatiikin tallennuslupaan liittyvä paperityö.

Oppeja Helsingin yliopiston Avoimelta yliopistolta

Pääsimme pitkän tauon jälkeen jatkamaan benchmarkausvierailujamme. Tällä kertaa vuorossa oli Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.

Avoin järjesti ensimmäisen verkkokurssin vuonna 1996. Verkko-opintoja tarjotaan tällä hetkellä noin 30 oppiaineessa ja niitä on tarjolla 700 opintopisteen verran. Kokemusta on siis jo karttunut hyvä määrä.

Avoimessa aloitettiin alun perin kehittämään verkko-opetusta, jotta parannettaisiin saavutettavuutta. Myös Jollaksessa saavutettavuus on ollut mielessä: kenties valmennuksiin osallistuminen helpottuu, jos aina ei tarvitsekaan matkustaa Helsinkiin. 

Verkko-opetusta suunnittelivat Avoimessa aluksi verkko-opetuksen asiantuntijat. Myöhemmin verkko-opetuksen suunnittelu siirtyi koulutussuunnittelijoille, jotka suunnittelevat myös koulutusten lähiopetuksen. Meillä tämä suunnitteluvastuu on mietittävä tarkoin läpi. Kaikki suunnittelu kannattaa varmastikin tehdä substanssi-asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä, mutta mikä rooli on alkuvaiheessa kenelläkin? 

Avoimessa on huomattu, että verkko-opetus ei välttämättä ole koulutusta tarjoavalle organisaatiolle kustannustehokkain tapa toteuttaa: halvinta on yleensä koota iso joukko luentosaliin. Tämä on meidänkin hyvä pitää mielessä. Toisaalta voimme sisäisenä toimijana miettiä asiaa laajempanakin kokonaisuutena: Jollaksen kouluttajat kulkevat ympäri Suomea kouluttamassa, verkko-opetuksessa matkustamiseen käytetty aika ja raha säästettäisiin. Ja entä sitten osuuskaupoille: taas säästyy aikaa ja rahaa kun opiskelijoiden ei tarvitse aina matkustaa ja majoittua Helsinkiin. 

Verkko-opintojen kustannustehokkuus myös kasvaa, jos samalla toteutustavalla pyöritetään opintoja vuodesta toiseen. Lisäksi kustannuksiin liittyen Avoin painotti tätä asiaa: varsinkin alkuvaiheessa verkko-opetuksen käyttöönotto vaatii paljon resursseja. Sinänsä itsestäänselvyys, mutta taitaa silti unohtua usein, vai mitä? 

Avoimessa oli myös huomattu, että uusia työkaluja käyttöön otettaessa opettajat alkavat miettiä samalla myös lähiopetusta uusin silmin. Verkko-opetuksen käyttöönotto toimii siis ikään kuin lähtölaukauksena opettajan ja opetuksen laajemmallekin pedagogiselle kehitykselle. Kuulostaa hyvältä :). 

Avoimessa järjestetään verkko-opetukseen liittyen täsmäkoulutuksia henkilöstölle. Pitkiä koulutuksia ei juuri ole, vaan täsmäkoulutusten lisäksi harrastetaan vierihoitoa sekä tuotetaan ohjeistusta opetuksen ja suunnittelun tueksi. Asiat opitaan pitkälti learning by doing –periaatteella. Opiskelijakyselyillä kerätään parannusehdotuksia verkko-opintoihin liittyen. Kuinkahan suoraan näitä käytäntöjä kehtaisi kopioida ;). 

Kiitokset Eeva-Liisalle, Kaisalle, Margitille ja Birgitalle erittäin antoisasta vierailusta. Toivottavasti tapaamme uudestaankin kuulumisten päivityksen merkeissä!

Sosiaalisen median työkalut - mitä olen unohtanut?

Olen SULAVA-hankkeeseemme liittyen perehtymässä sosiaalisen median työkaluihin (tehtävänäni on pohtia, miten sosiaalisen median työkaluja voitaisiin hyödyntää valmennuksissa). Yritin listata keskeisimmät ja varteenotettavimmat sosiaalisen median työkalut, jotta voisin muun muassa kysyä kouluttajiltamme, ovatko he käyttäneet kyseisiä työkaluja aiemmin.

Mutta olenko saanut listattua kaikki keskeisimmät? Tai onko listassa joitain turhia? Kas siinäpä pulma. Osaisitko sinä auttaa?

Tässä keräämäni lista (pahoitteluni että tässä ei nyt ole näistä enempää tietoa tai linkkejä sovelluksiin, lisätietoa tässä kiinnostusta herättäneistä löytyy esim. täältä:  http://www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi/valineet ):

• Yammer 
• Facebook (sosiaalinen verkosto) 
• Google+ (sosiaalinen verkosto, videopuhelu, kuvapalvelu) 
• Twitter (mikrobloggauspalvelu) 
• LinkedIn (sosiaalinen verkosto) 
• Dropbox (tiedostojen jakopalvelu) 
• Google Drive (toimistosovellus) 
• Etherpad (yhteiskirjoituspalvelu) 
• Zoho (toimistosovellus, diaesitysten jakopalvelu, wikipalvelu, jaettu kalenteri, pikaviestintä, videoneuvottelu ) 
• Doodle (tapaamisten sopiminen) 
• Sumpli (tapaamisten sopiminen) 
• Youtube (videopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
• Vimeo (videopalvelu) 
• Wikispaces (wikipalvelu) 
• Blogger (blogipalvelu) 
• Wordpress (blogipalvelu) 
• Posterous (blogipalvelu) 
• Flicr (kuvapalvelu, videopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
• Picasa (kuvapalvelu) 
• Prezi (esitysgrafiikka) 
• Slideshare (diaesitysten jakopalvelu) 
• Slidefy (diaesitysten jakopalvelu) 
• Voicethread (diaesitysten jakopalvelu, video-, audio- ja julkaisupalvelu ) 
• Delicious (linkkien jakopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
• Diigo (linkkien jakopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
• SumbleUpon (sivustojen suosituspalvelu ) 
• Digg (sosiaalinen uutispalvelu ja verkosto ) 
• Bubbl.us (miellekartat)

PS. minua hieman jännittää, tuleeko tähän yhtään vastauksia. Olen kuullut varoituksia lukijoiden "pakkoaktivoinnista" ja blogissani ei kovin hirmuisesti ole ollut aiemmin kommentteja. SoMe-maailma on kuitenkin niin laaja, että päätinpä kokeilla apujen saamista niin ikään sosiaalisesta mediasta :).

Transformational learning eli uudistava oppiminen

Olen viime viikot lukenut ahkerasti tenttiin, jossa käsitellään eritoten aikuisen oppimista. Päätin jakaa muutamia mielenkiintoisimpia oppimisteorioita myös teidän kanssanne. Ja etukäteispahoittelut siitä, että nyt tulee blogiteksteiksi hieman turhan tuhteja paketteja.

Ensimmäisenä ajattelin käsitellä Jack Mezirowin transformational learning -teoriaa, joka käännöksissä tuntuu menevän nimillä transformatiivinen oppiminen sekä uudistava oppiminen. Vaikka tuo jälkimmäinen käännös kuulostaakin hieman kököltö, käytän silti sitä – se kun on aidosti suomea ilman vaikeita vierasperäisiä termejä.

Uudistavassa oppimisessa keskeisessä asemassa on merkitysten muodostaminen – se, miten aikuiset tulkitsevat elämänkokemustaan. Oppiminen nähdään prosessina, jossa käytetään aiempia tulkintoja ja muodostetaan koetun pohjalta uusi tai korjattu tulkinta. Tätä uutta tai korjattua tulkintaa käytetään jatkossa toiminnan ohjaajana.

Uudistavaan oppimiseen kuuluu kolme vaihetta:

1.    Kriittinen reflektio (critical reflection): Kriittisessä reflektiossa arvioidaan aikaisemmin opittujen ennakko-oletusten pätevyyttä sekä tullaan tietoisiksi omista oppimisen ja ajattelun näkökulmista.

2.    Keskustelu/pohdinta (discource): keskustellaan muiden kanssa ja testataan, ovatko uudet, kriittisessä reflektiossa muodostetut näkemykset tosia ja aitoja.

3.    Toiminta (action): toimitaan ja sisäistetään uudet näkemykset ja liitetään ne muiden näkemysten joukkoon.

Uudistavaa oppimista estäviä asioita työpaikoilla ovat muun muassa statuksen ja aseman korottamiseen tähtäävä käytös, "määräävä" ja byrokraattinen organisaatio, pelko uuden opettelua kohtaan sekä ”me vastaan he”-asettelu.

Uudistavaa oppimista auttaa muun muassa se, että kiinnitetään huomiota oppimista ja reflektointia tukevan ilmapiirin luomiseen. Ihmisten on päästävä sellaiseen mielentilaan, jossa pelko olla oppimatta on suurempi kuin pelko tuntematonta kohtaan.

Uudistavaa oppimista tukeva kouluttaja on resurssi, fasilitaattori, mentori, valmentaja, neuvonantaja, roolimalli, aktiivinen osallistuja sekä uudistaja. Hyvään kouluttajaan liitetään muun muassa seuraavia asioita:

-          Kouluttaja on hyvä kuuntelija.

-          Kouluttaja rakastaa omaa ainettaan.

-          Kouluttaja jakaa oppimisen iloa ympärilleen.

-          Kouluttaja on hyvin perillä omasta aineestaan.

-          Kouluttaja käyttää huumoria.

-          Kouluttaja aikaansaa oppimisympäristön, joka tukee opiskelijoita ja oppimista.

-          Kouluttaja antaa positiivista palautetta.

-          Kouluttaja miettii kriittisesti omaa kouluttamistaan.

-          Kouluttaja stimuloi itsereflektointia.

Aikuiskasvatus kasvattaa Mezirowin mukaan kriittisiä ajattelijoita, jotka ovat itseohjautuvia oppijoita. Jep, näihin on helppo yhtyä. Hyvää kouluttajaa koskevaa listaa oli ilo lukea, sillä tunnistin siitä lukuisia kollegoitani Jollaksesta :).

Edit 29.8.: Huomasin että tämä osuus jäi jostain syystä pois: Kouluttajan työvälineitä uudistavan oppimisen synnyttämisessä ovat esimerkiksi seuraavanlaiset opiskelijoilla teetettävät tehtävät ja harjoitukset: roolipelit, simulaatio, elämänhistorian kirjoittaminen, kriittisistä tapauksista kirjoittaminen (writing critical incidents) sekä kriisipäätöksenteon simulointi (engagin in crisis-decision simulation).

Lähde: Segers, Mien & Greef, Maurice De (2012): Transformational learning: the perspective of Mezirow. Teoksessa: Theories of Learning for the Workplace. Routletge Ltd.

SULAVAlla teknologia osaksi valmennuksia

Olemme kesän aikana käynnistäneet Jollaksessa sulautuva valmennus eli SULAVA -hankkeen. Hankkeen ajatuksena on tuoda sulautuvan oppimisen ja opetuksen ideoita Jollaksen valmennuksiin. Tarkoituksena on mm. lisätä teknologian hyödyntämistä Jollaksen valmennuksissa. Hirrrrrmu mielenkiintoista! :)

Kaikki lähtee siitä, että haluamme tehostaa valmennuksia sekä parantaa niiden vaikuttavuutta. Toisaalta haluamme olla maailman menossa mukana ja tarjota opiskelijoille uusimmat koulutusratkaisut. Tahtotilana on myös ottaa erilaiset oppijat entistä paremmin huomioon ja antaa valmiuksia vastata nyky-yhteiskunnan haasteisiin. Ja varmasti niitä kustannuksiakin säästetään... 

SULAVAn aikana pohditaan muun muassa

• miten uuteen eJollas2-ympäristöön perustettavia valmennussivustoja hyödynnetään (tähän liittyen toteutetaan mm. pari pilottia) 
• mikä on jatkossa eJollas-itseopiskelupakettien rooli valmennuksissa 
• miten webinaareja ja virtuaalivalmennuksia voitaisiin hyödyntää 
• miten kosketustauluja voitaisiin hyödyntää lähivalmennuksissa 
• miten iPadeja voitaisiin hyödyntää valmennuksissa jatkossa entistä enemmän 
• miten valmennusten välijaksojen (lähipäivien välissä olevien jaksojen) tehtäviä voitaisiin toteuttaa verkossa 
• miten videoita voitaisiin hyödyntää 
• miten sosiaalisen median työkaluja voitaisiin hyödyntää valmennuksissa 
• miten kouluttajia tulisi tukea teknologian käyttöönotossa ja käytössä. 

Näistä kaksi viimeksi mainittua + yksi piloteista kuuluu vastuulleni, eli niistä on luvassa runsaasti pohdintaa kuluvan syksyn aikana. Myös muihin osa-alueisiin sotken näppini tavalla tai toisella, eli niistäkin tulen varmasti kirjoittamaan runsaasti :).