Olen viime viikot lukenut ahkerasti tenttiin, jossa
käsitellään eritoten aikuisen oppimista. Päätin jakaa muutamia
mielenkiintoisimpia oppimisteorioita myös teidän kanssanne. Ja
etukäteispahoittelut siitä, että nyt tulee blogiteksteiksi hieman turhan tuhteja
paketteja.
Ensimmäisenä ajattelin käsitellä Jack Mezirowin
transformational learning -teoriaa, joka käännöksissä tuntuu menevän nimillä
transformatiivinen oppiminen sekä uudistava oppiminen. Vaikka tuo jälkimmäinen
käännös kuulostaakin hieman kököltö, käytän silti sitä – se kun on aidosti
suomea ilman vaikeita vierasperäisiä termejä.
Uudistavassa oppimisessa keskeisessä asemassa on
merkitysten muodostaminen – se, miten aikuiset tulkitsevat elämänkokemustaan.
Oppiminen nähdään prosessina, jossa käytetään aiempia tulkintoja ja
muodostetaan koetun pohjalta uusi tai korjattu tulkinta. Tätä uutta tai
korjattua tulkintaa käytetään jatkossa toiminnan ohjaajana.
Uudistavaan oppimiseen kuuluu kolme vaihetta:
1. Kriittinen reflektio (critical reflection):
Kriittisessä reflektiossa arvioidaan aikaisemmin opittujen ennakko-oletusten
pätevyyttä sekä tullaan tietoisiksi omista oppimisen ja ajattelun näkökulmista.
2. Keskustelu/pohdinta (discource): keskustellaan
muiden kanssa ja testataan, ovatko uudet, kriittisessä reflektiossa muodostetut näkemykset tosia ja aitoja.
3. Toiminta (action): toimitaan ja sisäistetään
uudet näkemykset ja liitetään ne muiden näkemysten joukkoon.
Uudistavaa oppimista estäviä
asioita työpaikoilla ovat muun muassa statuksen ja aseman korottamiseen
tähtäävä käytös, "määräävä" ja byrokraattinen organisaatio, pelko uuden opettelua
kohtaan sekä ”me vastaan he”-asettelu.
Uudistavaa oppimista auttaa
muun muassa se, että kiinnitetään huomiota oppimista ja reflektointia tukevan
ilmapiirin luomiseen. Ihmisten on päästävä sellaiseen mielentilaan, jossa pelko
olla oppimatta on suurempi kuin pelko tuntematonta kohtaan.
Uudistavaa oppimista tukeva kouluttaja on resurssi, fasilitaattori, mentori, valmentaja,
neuvonantaja, roolimalli, aktiivinen osallistuja sekä uudistaja. Hyvään
kouluttajaan liitetään muun muassa seuraavia asioita:
-
Kouluttaja on hyvä kuuntelija.
-
Kouluttaja rakastaa omaa ainettaan.
-
Kouluttaja jakaa oppimisen iloa ympärilleen.
-
Kouluttaja on hyvin perillä omasta aineestaan.
-
Kouluttaja käyttää huumoria.
-
Kouluttaja aikaansaa oppimisympäristön, joka
tukee opiskelijoita ja oppimista.
-
Kouluttaja antaa positiivista palautetta.
-
Kouluttaja miettii kriittisesti omaa kouluttamistaan.
-
Kouluttaja stimuloi itsereflektointia.
Aikuiskasvatus kasvattaa Mezirowin mukaan kriittisiä
ajattelijoita, jotka ovat itseohjautuvia oppijoita. Jep, näihin on helppo
yhtyä. Hyvää kouluttajaa koskevaa listaa oli ilo lukea,
sillä tunnistin siitä lukuisia kollegoitani Jollaksesta :).
Edit 29.8.: Huomasin että tämä osuus jäi jostain syystä
pois: Kouluttajan työvälineitä uudistavan oppimisen synnyttämisessä ovat
esimerkiksi seuraavanlaiset opiskelijoilla teetettävät tehtävät ja
harjoitukset: roolipelit, simulaatio, elämänhistorian kirjoittaminen,
kriittisistä tapauksista kirjoittaminen (writing critical incidents) sekä kriisipäätöksenteon
simulointi (engagin in crisis-decision simulation).
Lähde: Segers, Mien & Greef, Maurice De (2012):
Transformational learning: the perspective of Mezirow. Teoksessa: Theories of
Learning for the Workplace. Routletge Ltd.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti