ITK:ssa kuhisi

Osallistuin Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssiin (ITK) 19-20.4. Merkillepantavaa konferenssissa oli sen saama suuri suosio - kaikilla luennoilla viimeisinä saapuville oli tarjolla pelkkiä seisomapaikkoja ja käytävillä ahtaan paikan kammoinen olisi ollut helisemässä. Toivottavasti järjestäjät viimein ottavat onkeensa ja siirtävät tapahtuman väljempiin tiloihin (osallistujamäärät kun ovat vuosi vuodelta lisääntyneet ja Aulangon kapasiteetti ei toden totta tuntuisi riittävän 1700 osallistujan konferenssille). 

Kävin kuuntelemassa esityksiä erilaisista sosiaalisen median operuskäytön ratkaisuista sekä verkko-opetuksen ratkaisuista. Perjantaina katse oli tulevaisuudessa ja verkko-opetuksen tulevaisuuteen liittyvissä visioissa. Tämä oli minulle erityisen mielenkiintoista, sillä tein aikanaan graduni TVT:n opetuskäytön historiasta ja tulevaisuudesta. 

Kaikkineen mukaan mahtui monta mielenkiintoista ja antoisaa esitystä. Osa kuitenkin jäi harmillisen ylätasolle tai muuten kuulijaa huomioimattomaksi esitykseksi. Esimerkiksi hankkeiden ja tutkimusten esittelyssä käytettiin monesti liikaa aikaa itse hankkeen /tutkimuksien esittelyyn sen tulosten ja käyttäjäkokemusten sijasta. 

Huomiota herättävän monella osallistujalla oli jonkinlainen tabletti muistiinpanovälineenä, läppäreitä sen sijaan näkyi vain harvakseltaan. Tamperelaiset olivat hyvin edustettuina – epäselväksi jäi ainoastaan, onko Tampere todella edelläkävijöitten paikka tällä alalla vai ovatko he vain aktiivisia tiedon jakajia :). 

Oppimisteorioista autenttinen oppiminen näyttäisi olevan kova juttu tällä hetkellä, se oli monen esitellyn kehityshankkeen taustalla. Tulevaisuuden oppimisympäristö näyttäisi esitysten mukaan poikkeuksetta löytyvän pilvipalveluista (ja pilvipalveluita ei monien mielestä ole muilla kuin googlella). 

Kirjoittelen taas myöhemmin erikseen keskeisimpiä konferenssin oppejani tänne blogiin.