Oppeja Helsingin yliopiston Avoimelta yliopistolta

Pääsimme pitkän tauon jälkeen jatkamaan benchmarkausvierailujamme. Tällä kertaa vuorossa oli Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.

Avoin järjesti ensimmäisen verkkokurssin vuonna 1996. Verkko-opintoja tarjotaan tällä hetkellä noin 30 oppiaineessa ja niitä on tarjolla 700 opintopisteen verran. Kokemusta on siis jo karttunut hyvä määrä.

Avoimessa aloitettiin alun perin kehittämään verkko-opetusta, jotta parannettaisiin saavutettavuutta. Myös Jollaksessa saavutettavuus on ollut mielessä: kenties valmennuksiin osallistuminen helpottuu, jos aina ei tarvitsekaan matkustaa Helsinkiin. 

Verkko-opetusta suunnittelivat Avoimessa aluksi verkko-opetuksen asiantuntijat. Myöhemmin verkko-opetuksen suunnittelu siirtyi koulutussuunnittelijoille, jotka suunnittelevat myös koulutusten lähiopetuksen. Meillä tämä suunnitteluvastuu on mietittävä tarkoin läpi. Kaikki suunnittelu kannattaa varmastikin tehdä substanssi-asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä, mutta mikä rooli on alkuvaiheessa kenelläkin? 

Avoimessa on huomattu, että verkko-opetus ei välttämättä ole koulutusta tarjoavalle organisaatiolle kustannustehokkain tapa toteuttaa: halvinta on yleensä koota iso joukko luentosaliin. Tämä on meidänkin hyvä pitää mielessä. Toisaalta voimme sisäisenä toimijana miettiä asiaa laajempanakin kokonaisuutena: Jollaksen kouluttajat kulkevat ympäri Suomea kouluttamassa, verkko-opetuksessa matkustamiseen käytetty aika ja raha säästettäisiin. Ja entä sitten osuuskaupoille: taas säästyy aikaa ja rahaa kun opiskelijoiden ei tarvitse aina matkustaa ja majoittua Helsinkiin. 

Verkko-opintojen kustannustehokkuus myös kasvaa, jos samalla toteutustavalla pyöritetään opintoja vuodesta toiseen. Lisäksi kustannuksiin liittyen Avoin painotti tätä asiaa: varsinkin alkuvaiheessa verkko-opetuksen käyttöönotto vaatii paljon resursseja. Sinänsä itsestäänselvyys, mutta taitaa silti unohtua usein, vai mitä? 

Avoimessa oli myös huomattu, että uusia työkaluja käyttöön otettaessa opettajat alkavat miettiä samalla myös lähiopetusta uusin silmin. Verkko-opetuksen käyttöönotto toimii siis ikään kuin lähtölaukauksena opettajan ja opetuksen laajemmallekin pedagogiselle kehitykselle. Kuulostaa hyvältä :). 

Avoimessa järjestetään verkko-opetukseen liittyen täsmäkoulutuksia henkilöstölle. Pitkiä koulutuksia ei juuri ole, vaan täsmäkoulutusten lisäksi harrastetaan vierihoitoa sekä tuotetaan ohjeistusta opetuksen ja suunnittelun tueksi. Asiat opitaan pitkälti learning by doing –periaatteella. Opiskelijakyselyillä kerätään parannusehdotuksia verkko-opintoihin liittyen. Kuinkahan suoraan näitä käytäntöjä kehtaisi kopioida ;). 

Kiitokset Eeva-Liisalle, Kaisalle, Margitille ja Birgitalle erittäin antoisasta vierailusta. Toivottavasti tapaamme uudestaankin kuulumisten päivityksen merkeissä!

Sosiaalisen median työkalut - mitä olen unohtanut?

Olen SULAVA-hankkeeseemme liittyen perehtymässä sosiaalisen median työkaluihin (tehtävänäni on pohtia, miten sosiaalisen median työkaluja voitaisiin hyödyntää valmennuksissa). Yritin listata keskeisimmät ja varteenotettavimmat sosiaalisen median työkalut, jotta voisin muun muassa kysyä kouluttajiltamme, ovatko he käyttäneet kyseisiä työkaluja aiemmin.

Mutta olenko saanut listattua kaikki keskeisimmät? Tai onko listassa joitain turhia? Kas siinäpä pulma. Osaisitko sinä auttaa?

Tässä keräämäni lista (pahoitteluni että tässä ei nyt ole näistä enempää tietoa tai linkkejä sovelluksiin, lisätietoa tässä kiinnostusta herättäneistä löytyy esim. täältä:  http://www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi/valineet ):

• Yammer 
• Facebook (sosiaalinen verkosto) 
• Google+ (sosiaalinen verkosto, videopuhelu, kuvapalvelu) 
• Twitter (mikrobloggauspalvelu) 
• LinkedIn (sosiaalinen verkosto) 
• Dropbox (tiedostojen jakopalvelu) 
• Google Drive (toimistosovellus) 
• Etherpad (yhteiskirjoituspalvelu) 
• Zoho (toimistosovellus, diaesitysten jakopalvelu, wikipalvelu, jaettu kalenteri, pikaviestintä, videoneuvottelu ) 
• Doodle (tapaamisten sopiminen) 
• Sumpli (tapaamisten sopiminen) 
• Youtube (videopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
• Vimeo (videopalvelu) 
• Wikispaces (wikipalvelu) 
• Blogger (blogipalvelu) 
• Wordpress (blogipalvelu) 
• Posterous (blogipalvelu) 
• Flicr (kuvapalvelu, videopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
• Picasa (kuvapalvelu) 
• Prezi (esitysgrafiikka) 
• Slideshare (diaesitysten jakopalvelu) 
• Slidefy (diaesitysten jakopalvelu) 
• Voicethread (diaesitysten jakopalvelu, video-, audio- ja julkaisupalvelu ) 
• Delicious (linkkien jakopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
• Diigo (linkkien jakopalvelu, sosiaalinen verkosto ) 
• SumbleUpon (sivustojen suosituspalvelu ) 
• Digg (sosiaalinen uutispalvelu ja verkosto ) 
• Bubbl.us (miellekartat)

PS. minua hieman jännittää, tuleeko tähän yhtään vastauksia. Olen kuullut varoituksia lukijoiden "pakkoaktivoinnista" ja blogissani ei kovin hirmuisesti ole ollut aiemmin kommentteja. SoMe-maailma on kuitenkin niin laaja, että päätinpä kokeilla apujen saamista niin ikään sosiaalisesta mediasta :).

Transformational learning eli uudistava oppiminen

Olen viime viikot lukenut ahkerasti tenttiin, jossa käsitellään eritoten aikuisen oppimista. Päätin jakaa muutamia mielenkiintoisimpia oppimisteorioita myös teidän kanssanne. Ja etukäteispahoittelut siitä, että nyt tulee blogiteksteiksi hieman turhan tuhteja paketteja.

Ensimmäisenä ajattelin käsitellä Jack Mezirowin transformational learning -teoriaa, joka käännöksissä tuntuu menevän nimillä transformatiivinen oppiminen sekä uudistava oppiminen. Vaikka tuo jälkimmäinen käännös kuulostaakin hieman kököltö, käytän silti sitä – se kun on aidosti suomea ilman vaikeita vierasperäisiä termejä.

Uudistavassa oppimisessa keskeisessä asemassa on merkitysten muodostaminen – se, miten aikuiset tulkitsevat elämänkokemustaan. Oppiminen nähdään prosessina, jossa käytetään aiempia tulkintoja ja muodostetaan koetun pohjalta uusi tai korjattu tulkinta. Tätä uutta tai korjattua tulkintaa käytetään jatkossa toiminnan ohjaajana.

Uudistavaan oppimiseen kuuluu kolme vaihetta:

1.    Kriittinen reflektio (critical reflection): Kriittisessä reflektiossa arvioidaan aikaisemmin opittujen ennakko-oletusten pätevyyttä sekä tullaan tietoisiksi omista oppimisen ja ajattelun näkökulmista.

2.    Keskustelu/pohdinta (discource): keskustellaan muiden kanssa ja testataan, ovatko uudet, kriittisessä reflektiossa muodostetut näkemykset tosia ja aitoja.

3.    Toiminta (action): toimitaan ja sisäistetään uudet näkemykset ja liitetään ne muiden näkemysten joukkoon.

Uudistavaa oppimista estäviä asioita työpaikoilla ovat muun muassa statuksen ja aseman korottamiseen tähtäävä käytös, "määräävä" ja byrokraattinen organisaatio, pelko uuden opettelua kohtaan sekä ”me vastaan he”-asettelu.

Uudistavaa oppimista auttaa muun muassa se, että kiinnitetään huomiota oppimista ja reflektointia tukevan ilmapiirin luomiseen. Ihmisten on päästävä sellaiseen mielentilaan, jossa pelko olla oppimatta on suurempi kuin pelko tuntematonta kohtaan.

Uudistavaa oppimista tukeva kouluttaja on resurssi, fasilitaattori, mentori, valmentaja, neuvonantaja, roolimalli, aktiivinen osallistuja sekä uudistaja. Hyvään kouluttajaan liitetään muun muassa seuraavia asioita:

-          Kouluttaja on hyvä kuuntelija.

-          Kouluttaja rakastaa omaa ainettaan.

-          Kouluttaja jakaa oppimisen iloa ympärilleen.

-          Kouluttaja on hyvin perillä omasta aineestaan.

-          Kouluttaja käyttää huumoria.

-          Kouluttaja aikaansaa oppimisympäristön, joka tukee opiskelijoita ja oppimista.

-          Kouluttaja antaa positiivista palautetta.

-          Kouluttaja miettii kriittisesti omaa kouluttamistaan.

-          Kouluttaja stimuloi itsereflektointia.

Aikuiskasvatus kasvattaa Mezirowin mukaan kriittisiä ajattelijoita, jotka ovat itseohjautuvia oppijoita. Jep, näihin on helppo yhtyä. Hyvää kouluttajaa koskevaa listaa oli ilo lukea, sillä tunnistin siitä lukuisia kollegoitani Jollaksesta :).

Edit 29.8.: Huomasin että tämä osuus jäi jostain syystä pois: Kouluttajan työvälineitä uudistavan oppimisen synnyttämisessä ovat esimerkiksi seuraavanlaiset opiskelijoilla teetettävät tehtävät ja harjoitukset: roolipelit, simulaatio, elämänhistorian kirjoittaminen, kriittisistä tapauksista kirjoittaminen (writing critical incidents) sekä kriisipäätöksenteon simulointi (engagin in crisis-decision simulation).

Lähde: Segers, Mien & Greef, Maurice De (2012): Transformational learning: the perspective of Mezirow. Teoksessa: Theories of Learning for the Workplace. Routletge Ltd.

SULAVAlla teknologia osaksi valmennuksia

Olemme kesän aikana käynnistäneet Jollaksessa sulautuva valmennus eli SULAVA -hankkeen. Hankkeen ajatuksena on tuoda sulautuvan oppimisen ja opetuksen ideoita Jollaksen valmennuksiin. Tarkoituksena on mm. lisätä teknologian hyödyntämistä Jollaksen valmennuksissa. Hirrrrrmu mielenkiintoista! :)

Kaikki lähtee siitä, että haluamme tehostaa valmennuksia sekä parantaa niiden vaikuttavuutta. Toisaalta haluamme olla maailman menossa mukana ja tarjota opiskelijoille uusimmat koulutusratkaisut. Tahtotilana on myös ottaa erilaiset oppijat entistä paremmin huomioon ja antaa valmiuksia vastata nyky-yhteiskunnan haasteisiin. Ja varmasti niitä kustannuksiakin säästetään... 

SULAVAn aikana pohditaan muun muassa

• miten uuteen eJollas2-ympäristöön perustettavia valmennussivustoja hyödynnetään (tähän liittyen toteutetaan mm. pari pilottia) 
• mikä on jatkossa eJollas-itseopiskelupakettien rooli valmennuksissa 
• miten webinaareja ja virtuaalivalmennuksia voitaisiin hyödyntää 
• miten kosketustauluja voitaisiin hyödyntää lähivalmennuksissa 
• miten iPadeja voitaisiin hyödyntää valmennuksissa jatkossa entistä enemmän 
• miten valmennusten välijaksojen (lähipäivien välissä olevien jaksojen) tehtäviä voitaisiin toteuttaa verkossa 
• miten videoita voitaisiin hyödyntää 
• miten sosiaalisen median työkaluja voitaisiin hyödyntää valmennuksissa 
• miten kouluttajia tulisi tukea teknologian käyttöönotossa ja käytössä. 

Näistä kaksi viimeksi mainittua + yksi piloteista kuuluu vastuulleni, eli niistä on luvassa runsaasti pohdintaa kuluvan syksyn aikana. Myös muihin osa-alueisiin sotken näppini tavalla tai toisella, eli niistäkin tulen varmasti kirjoittamaan runsaasti :).

Back to business

Loman päätti lähialuenähtävyyteen tutustuminen:
Kruunuvuorenrannan  huvila-alue ja sen lähistöllä oleva
ihastuttava lampi olivat näkemisen arvoisia.

Kesälomat on vietetty ja paluu töihin tapahtui eilen. Kesälomalla tuli mm. nautittua hyvästä ruoasta, luettua, lenkkeiltyä, tavattua kavereita ja sukulaisia sekä kierreltyä siinä samalla pisin Suomea.

Vaan mikäs sitä töihin palatessakaan kun syksylle on luvassa paljon mielenkiintoisia työtehtäviä: eJollas2-verkko-oppimisympäristön käyttöönottoa ja kehitystä, SOME-työkalujen opetuskäytön pohtimista sekä verkkokoulutukseen liittyvien koulutusten ja tuen suunnittelua. Ja paljon paljon muuta.

Työn lisäksi syksy tulee pitämään sisällään myös opintoja: pääsin opiskelemaan kasvatustieteen maisterinopintoja Helsingin Yliopistoon! Elokuun viimeinen viikko on täynnä orientaatiotilaisuuksia ja ensimmäinen tenttikin on jo kuun lopussa. Maltan tuskin odottaa uusien opiskelutovereideni tapaamista ja opintojen alkamista!

Mutta näistä kaikista vielä tarkemmin tuonnempana, eli stay tuned!

Kesälaitumille mars!

Se on täällä, se on täällä! Toivottavasti se on jo sielläkin! Nimittäin kesäloma. Siirryn tästä hetkestä lähtien kesälaitumille ja palaan takaisin koneen ja blogin ääreen viikolla 31.

Pyrin tänä kesänä pitämään näppini erossa kaikesta työhön ja ammattiin liittyvästä, joten myös täällä blogissa tulee olemaan hiljaista. Voisin toki ajastaa muutamia kirjoituksia loman ajaksi, mutta se olisi mielestäni kuitenkin vain jonkin sortin huijausta. Enhän kuitenkaan ollisi mm. vastaamassa kommentteihin (no joo, eihän niitä kommentteja ole juuri sadellut, mutta ainahan pitää olla optimisti :) ).

Kannustan myös kaikkia muita viettämään heinäkuun rantsulla, partsilla tai vaikka laiturinnokassa! Ja palatkaahan tämänkin blogin ääreen jälleen elokuussa, jolloin lupaa aktivoitua kirjoittamisessa (syksyllä luvassa mm. paljon mielenkiintoisia projekteja monimuoto-opetuksen/sulautuvan opetuksen saralta - niistä siis luvassa runsaasti juttuja syksyllä!)

Aurinkoista kesää!

Työn imusta flow-kokemukseen

Eräs kollegani lähetti taannoin linkin Työterveyslaitoksen Työn imu -testiin. Kävin tänään testailemassa, mikä on tilanteeni työn imun saralla. 

Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imu kuvaa työn kokemista merkityksellisenä sekä työhön liittyvää innostumista ja iloa. 

Tulos oli oikeastaan aika odotettu: sain lähes täydet pisteet. Tunnen siis työn imua päivittäin, koen itseni innostuneeksi ja uppoudun työhöni sekä nautin siitä. Ja näinhän sen mielestäni asiantuntijatyössä tulisikin olla. Toivottavasti työn imu -testi antaa vinkkejä sellaisille, jotka eivät työn imua tunne (en viitsinyt kokeilla huonojen tulosten antamista sillä testillä kerättiin samalla tietoa työn imun kokemuksista) - itsestäni ainakin olisi kurjaa työskennellä ilman työn imua!

Itseäni tämän työn imun ohella kiinnostaa kovasti flow-kokemus, jossa ”ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan” (Wikipedia). Se on sitä kun uppoutuu johonkin niin täydellisesti, että ajantajukin katoaa. Itse ainakin väittäisin kokevani myös flow-kokemuksia työssäni. 

Tässä wikipediasta napattu listaus kahdeksasta osatekijästä, jotka voivat liittyä flow-kokemukseen:

• Tehtävällä on selvät päämäärät. 
• Yksilön keskittyminen on täydellistä. 
• Oman minän arviointi vähenee. 
• Ajantaju katoaa. 
• Tehtävän etenemisestä saa välitöntä palautetta. 
• Yksilön kyvyt ja tehtävän vaativuus ovat tasapainossa (tehtävä ei ole liian helppo eikä liian vaikea). 
• Yksilö tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta. 
• Tehtävä on itsessään palkitseva. 

Flow-kokemus vaatii häiriöttömän ympäristön. Ja voin kyllä kompata: avokonttoreiden keksijä ei todellakaan ole halunnut työntekijöiden kokevan flow-kokemuksia työssään (liekö mentaliteettina ollut "jätettäköön nämä kotiin playstation-pelin seuraksi"?!?). 

Kun työn imu on hyvä niin seuraavaksi voikin alkaa metsästää flow-kokemuksia :).