Back to business

Loman päätti lähialuenähtävyyteen tutustuminen:
Kruunuvuorenrannan  huvila-alue ja sen lähistöllä oleva
ihastuttava lampi olivat näkemisen arvoisia.

Kesälomat on vietetty ja paluu töihin tapahtui eilen. Kesälomalla tuli mm. nautittua hyvästä ruoasta, luettua, lenkkeiltyä, tavattua kavereita ja sukulaisia sekä kierreltyä siinä samalla pisin Suomea.

Vaan mikäs sitä töihin palatessakaan kun syksylle on luvassa paljon mielenkiintoisia työtehtäviä: eJollas2-verkko-oppimisympäristön käyttöönottoa ja kehitystä, SOME-työkalujen opetuskäytön pohtimista sekä verkkokoulutukseen liittyvien koulutusten ja tuen suunnittelua. Ja paljon paljon muuta.

Työn lisäksi syksy tulee pitämään sisällään myös opintoja: pääsin opiskelemaan kasvatustieteen maisterinopintoja Helsingin Yliopistoon! Elokuun viimeinen viikko on täynnä orientaatiotilaisuuksia ja ensimmäinen tenttikin on jo kuun lopussa. Maltan tuskin odottaa uusien opiskelutovereideni tapaamista ja opintojen alkamista!

Mutta näistä kaikista vielä tarkemmin tuonnempana, eli stay tuned!

Kesälaitumille mars!

Se on täällä, se on täällä! Toivottavasti se on jo sielläkin! Nimittäin kesäloma. Siirryn tästä hetkestä lähtien kesälaitumille ja palaan takaisin koneen ja blogin ääreen viikolla 31.

Pyrin tänä kesänä pitämään näppini erossa kaikesta työhön ja ammattiin liittyvästä, joten myös täällä blogissa tulee olemaan hiljaista. Voisin toki ajastaa muutamia kirjoituksia loman ajaksi, mutta se olisi mielestäni kuitenkin vain jonkin sortin huijausta. Enhän kuitenkaan ollisi mm. vastaamassa kommentteihin (no joo, eihän niitä kommentteja ole juuri sadellut, mutta ainahan pitää olla optimisti :) ).

Kannustan myös kaikkia muita viettämään heinäkuun rantsulla, partsilla tai vaikka laiturinnokassa! Ja palatkaahan tämänkin blogin ääreen jälleen elokuussa, jolloin lupaa aktivoitua kirjoittamisessa (syksyllä luvassa mm. paljon mielenkiintoisia projekteja monimuoto-opetuksen/sulautuvan opetuksen saralta - niistä siis luvassa runsaasti juttuja syksyllä!)

Aurinkoista kesää!

Työn imusta flow-kokemukseen

Eräs kollegani lähetti taannoin linkin Työterveyslaitoksen Työn imu -testiin. Kävin tänään testailemassa, mikä on tilanteeni työn imun saralla. 

Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imu kuvaa työn kokemista merkityksellisenä sekä työhön liittyvää innostumista ja iloa. 

Tulos oli oikeastaan aika odotettu: sain lähes täydet pisteet. Tunnen siis työn imua päivittäin, koen itseni innostuneeksi ja uppoudun työhöni sekä nautin siitä. Ja näinhän sen mielestäni asiantuntijatyössä tulisikin olla. Toivottavasti työn imu -testi antaa vinkkejä sellaisille, jotka eivät työn imua tunne (en viitsinyt kokeilla huonojen tulosten antamista sillä testillä kerättiin samalla tietoa työn imun kokemuksista) - itsestäni ainakin olisi kurjaa työskennellä ilman työn imua!

Itseäni tämän työn imun ohella kiinnostaa kovasti flow-kokemus, jossa ”ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan” (Wikipedia). Se on sitä kun uppoutuu johonkin niin täydellisesti, että ajantajukin katoaa. Itse ainakin väittäisin kokevani myös flow-kokemuksia työssäni. 

Tässä wikipediasta napattu listaus kahdeksasta osatekijästä, jotka voivat liittyä flow-kokemukseen:

• Tehtävällä on selvät päämäärät. 
• Yksilön keskittyminen on täydellistä. 
• Oman minän arviointi vähenee. 
• Ajantaju katoaa. 
• Tehtävän etenemisestä saa välitöntä palautetta. 
• Yksilön kyvyt ja tehtävän vaativuus ovat tasapainossa (tehtävä ei ole liian helppo eikä liian vaikea). 
• Yksilö tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta. 
• Tehtävä on itsessään palkitseva. 

Flow-kokemus vaatii häiriöttömän ympäristön. Ja voin kyllä kompata: avokonttoreiden keksijä ei todellakaan ole halunnut työntekijöiden kokevan flow-kokemuksia työssään (liekö mentaliteettina ollut "jätettäköön nämä kotiin playstation-pelin seuraksi"?!?). 

Kun työn imu on hyvä niin seuraavaksi voikin alkaa metsästää flow-kokemuksia :).

Nyt loppui pänttääminen!

...Ainakin tämän kevään osalta. Jatkosta päättävät Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen opiskelijavalintoja tekevät tahot. Osallistuin tänään siis suoritettujen yliopisto-opintojen perusteella hakevien kasvatustieteen valintakokeeseen.

Olinkin jo unohtanut sen, miltä tuntuu kun kaikki tieto katoaa päästä sillä samaisella hetkellä kun näkee koekysymykset. Jännä tunne! Onneksi sain kuitenkin nollattua jännityksen ja aivotkin alkoivat lopulta toimia.

Koe sisälsi neljä esseekysymystä, joten rankin kokemus taisi kuitenkin olla kirjoittaa KÄSIN neljä tuntia putkeen. Ei ole meinaan aivan hetkeen tarvinnut sitäkään tehdä.

Mielestäni koe meni ihan hyvin ja uskoisin pääseväni opiskelemaan. Niin luottavainen en kuitenkaan ole, ettenkö odottaisi malttamattomana 10.7. julkaistavia tuloksia. Mutta nyt ei mietitä sitä, vaan uppoudutaan yli kuukauden tauon jälkeen kaunokirjallisuuden kiehtovaan maailmaan (kirjaksi valikoitui tällä kertaa Lontoon työmatkalla ostettu Jodi Picoultin Change of Heart).

QR-koodilla käsiksi materiaaliin

QR-koodi blogin etusivulle.

Keskustelimme InnoOmnia-vierailulla runsaasti QR-koodien käytöstä.

Mutta mikä oikeastaan on QR-koodi? QR-koodi on viivakoodi, joka on luettavissa esimerkiksi mobiililaitteiden kameran ja ilmaisohjelman avulla. Koodiin voidaan sisällyttää mitä tahansa merkkejä, mutta yleisin käyttötapa on sisällyttää siihen verkko-osoite. Koodin avulla kameralla ja verkkoyhteydellä varustettu mobiililaite siis ohjautuu helposti haluttuun verkko-osoitteeseen. 

QR-koodien avulla onkin helppoa ja vaivatonta tarjota tietoa siellä missä ihminen sitä tarvitsee. Julkisen liikenteen aikataulut saa bussipysäkiltä, ostoksilla yksityiskohtaiset tuotetiedot saa nopeasti ja vaivattomasti ja esimerkiksi historiallisesta nähtävyydestä on tarjolla monipuolista tietoa esimerkiksi videon ja kuvien muodossa paikanpäällä. 

Myös opetukselle tämä tarjoaa luontopolkujen ja historiallisten nähtävyyksien lisäksi herkullisia käyttökohteita eritoten käytännön taitojen oppimiseen. InnoOmnia on esimerkiksi liittänyt mopin varteen QR-koodeja opiskelijoiden tekemiin siivousvideoihin. Mietteissä on myös kassakonetyöskentelyn opastaminen QR-koodia hyödyntäen. 

Toivottavasti pääsemmekin pian testaamaan, miten meidän verkko-oppimismateriaaleihimme saataisiin pääsy QR-koodien avulla :).

Vierailulla InnoOmniassa

Kävimme tällä viikolla vierailulla InnoOmniassa muun muassa verkko-oppimisympäristömme kehittämiseen liittyen. Vierailu antoi kuitenkin eväitä paljon muuhunkin.

Aloitimme vierailun tutustumalla InnoOmnian tiloihin. Kaikki oli ihanan uutta ja moni asia oli toteutettu niin ihanasti erilaisella ja omaperäisellä tavalla. Heti aulassa meitä tervehti infopisteenä toimiva jeeppi. Meneekö liian suoraksi ideoiden varasteluksi jos Jollaksen aulaan laitetaan meriteeman mukainen vene :)? Ja miksi kokoustilan teemana ei tosiaan voisi olla vaikka Afrikka, eli viidakko vihreine pehmolelukäärmeineen? 

InnoOmnia toteuttaa useita eri hankkeita muun muassa oppimisen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyen. Mielenkiintoa herätti muun muassa QR-koodien käyttö opetus- ja opiskelijavideoiden tarjoamisessa eri aiheista (QR-koodeista enemmän erillisessä blogikirjoituksessa). 

Omnian koulutuksissa kaiken tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Tästä syystä käytössä on suljetun verkko-oppimisympäristön sijasta avoin wikispaces-tila. Koulutusten etäjaksoilla tehtävänä on usein jonkin opitun asian vieminen omaan työhön ja asian reflektoiminen esimerkiksi blogissa. Ihanan autenttista ja taatusti myös opiskelijaa hyödyttävää. 

Hedelmällistä keskustelua käytiin myös mahdollisuudesta toteuttaa yhteinen hanke InnoOmnian sekä Unelmakoulun kanssa – yhteistyö koulujen, ammatillisten ja aikuisoppilaitosten sekä yritysten välillä kuulostaa mitä kiehtovimmalta. Tästä kuitenkin enemmän jos/kun jotain konkreettista kerrottavaa on. 

Kiitokset InnoOmnian Mervi Janssonille sekä Unelmakoulun Allan Schneitzille mieleenpainuvasta vierailusta, toivottavasti tapaamme toistekin!

Saanko paljastaa haaveeni?

Tai no, ainakin yhden niistä. Minun ei itse asiassa ollut tarkoitus kertoa tästä juuri kenellekään ennen syksyä, mutta olen kuitenkin ollut niin innoissani että olen toitottanut tätä jo joka suuntaan :). Olen itse asiassa haaveillut tästä jo vuodesta 2005 lähtien.

Jaa siis mistä? No kasvatustieteen/aikuiskasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittamisesta. Miksikö? Kasvatustieteen tietojen syventäminen kiinnostaa minua suuresti, haluaisin ymmärtää entistä paremmin verkkokoulutuksen lainalaisuuksia. Lisäksi olen sillä tavalla kiero, että pienimuotoisen tutkimuksen tekeminen gradun muodossa kiehtoo suunnattomasti. Ja onhan se myönnettävä, että haen samalla pätevyyttä opetuksen kehittämisen maailmassa.

Olenkin tänä keväänä hakenut Helsingin yliopistolle opiskelemaan kasvatustieteitä. Koska takana on jo hyvä määrä opintoja, voin sisään päästessäni aloittaa suoraan maisterin opintojen suorittamisen. Edessä olisi siis noin kahden vuoden urakka, töiden ohella. Siis jos pääsen sisään.

Tällä hetkellä luenkin ahkerasti valintakokeeseen, joka on ensi viikon maanantaina. Pitkään vaivannutta blogihiljaisuutta en voi kokonaan ahkeralla pänttäämisellä selittää, vaikka ei se varsinaisesti ole auttanut löytämään kirjoitusaikaa työntäyteisenä keväänä. Nyt täytyy kuitenkin ryhdistäytyä tälläkin saralla!